Best Painters in the New York City. We paint and decorate your homes.

Close Icon
   
Contact Info     Call 24 Hours: 1.888.222.5847

Medialukutaito sosiaalisissa medioissa

Vähän aikaa sitten sosiaalisessa mediassa kiersi juttu kahdesta saksalaisesta eläkeläisestä, jotka karkasivat vanhainkodista mennäkseen lähikaupungin metallifestivaaleille. Tarina paljastui totaaliseksi uutisankaksi, mutta vasta sen jälkeen kun useat tapahtumasta kertoneet nettijulkaisut oli jaettu Facebookissa ja Twitterissä tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Jutun korjausta ei jaettu samalla intensiteetillä.

Internetti on muuttanut informaation saatavuutta ja tiedon välittämistä enemmän kuin mikään muu keksintö historiassa. Pari vuosikymmentä sitten printtimedia oli aina raportoimassa uutisista hieman jälkikädessä, ja television erikoissuorat uutislähetykset oli varattu ainutlaatuisille tapahtumille, kuten New Yorkin kaksoistornien terroristihyökkäykselle. Nykyään uutisia päivitetään nettiin reaaliajassa, ja aina faktojen tarkistamiseen ei tunnu olevan aikaa.

Vaikka medialukutaitoa opetetaan jo kouluissa, nykypäivän hektisessä maailmassa se tuntuu jääneen taka-alalle sensaationhakuisten otsikoiden ottaessa vallan. Niin sanottu klikkimedia on suosittua, eikä artikkeleiden lukemiseen käytetä aikaa muutamaa minuuttia kauempaa. Tietojen tarkistaminen useammasta lähteestä tuntuu modernille ihmiselle liian haastavalta.

Sosiaalisessa mediassa kiertävät uutiset ja artikkelit on helppo jakaa eteenpäin, varsinkin jos ne tukevat henkilön omaa maailmankuvaa. Kriittisesti lähteisiin tai uutisointiin puuttuvat some-kontaktit usein lytätään tai jopa poistetaan omasta verkostosta, jotta epämukavilta kannanotoilta vältytään.

Lähdekritiikitöntä tykkäyskulttuuria

Ihmisillä on useita eri motiiveja kuulua johonkin sosiaaliseen mediaan. Jotkut pitävät sitä kautta yhteyttä kansainväliseen tuttavapiiriinsä, toiset ovat kiinnostuneita lukemaan 140 merkin aforismeja ja jotkut pitävät yllä omaa minäkuvaansa ja sosiaalisen median suosiotaan laskemalla, kuinka monta ihmistä on pitänyt heidän kuvastaan tai jakamastaan jutusta.

Sosiaalisen median kontaktin julkaisemasta jutusta tykkääminen osoittaa henkilön kannattavan kyseistä kaveria ja heidän mielipiteitään. Jos lähdekritiikkiä ei harrasteta, tämä tykkäämisen kierre vahvistaa tietyn joukon yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antaa vääristetyn kuvan kyseisten mielipiteiden oikeudesta ja pahimmassa tapauksessa niiden olettamista totuudeksi.

Haastavaksi ja jopa vaaralliseksi kyseisen kulttuurin tekee, kun juttujen aiheena on yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia tai ilmiöitä. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Ison Britannian vuoden 2016 Brexit-kansanäänestys, jossa oli kysymys Britannian EU-jäsenyydestä. Useat julkaisut ja mielipidekirjoitukset olivat EU-jäsenyyttä vastaan, ja faktatietoja julkaistiin ja jaettiin sosiaalisissa medioissa kuukausia ennen äänestystä. Jälkeenpäin useat näistä faktoista on todistettu olevan joko kokonaan keksittyjä tai muuten mielipiteeseen sopivasti muokattuja.

Pelkästään sosiaalisen median käyttäjiä ei voi syyttää lähdekritiikittömyydestä. Useat verkkojulkaisut kilpailevat sillä, kuka saa uutisen ensimmäisenä eetteriin, ja silloin harvoin jää aikaa normaalille journalistiselle faktojen tarkistamiselle. Vielä pahemmaksi asian tekee se, että vaikka nopealla aikataululla yrittäisikin varmistaa tietojen todenperäisyyden, monet jopa laadukkaiksi uskotut julkaisut uutisoivat silloin tällöin tapahtumista tarkistamatta niiden aitoutta.

Medialukutaito ei ole haastavaa

Meillä jokaisella on omat mielipiteemme ja täysi oikeus lain määräämissä rajoissa myös julkituoda ne. Mielipide ei kuitenkaan ole sama kuin asiatieto, vaikka joskus se hyvin kauniisti sellaiseksi paketoidaankin. Varsinkin auktoriteettien julkaisemat artikkelit helposti mielletään totuuksina, vaikka valitettavan usein kirjoittaja vain haluaa levittää omaa kantaansa aiheesta.

Medialukutaitoa on, että mitään lukemaansa ei pitäisi uskoa universaaliksi totuudeksi, oli kyseessä sitten kuinka arvostettu media hyvänsä. Hyvänä nyrkkisääntönä voitaisiin pitää, että uutisesta tai jutusta lukisi ainakin kolmen eri tunnustetun julkaisun artikkelit, ja sen jälkeen vasta muodostaisi kuva tapahtuneesta. Jos kotimaisiin lähteisiin on mennyt usko, netistä kansainvälisistä aiheista löytää loputtoman määrän juttuja.

Valitettavan usein sosiaalisen median käyttäjät puolustavat omia mielipiteitään erilaisilla tutkimustuloksilla tai vahvasti puolueellisilla nettiartikkeleilla. Kriittinen sosiaalisen median käyttäjä voi helposti eri hakukoneita käyttämällä tarkistaa, onko jaetut tutkimustulokset jonkun tunnustetun puolueettoman laitoksen julkaisemia, vai onko kyseessä vaikkapa lääketeollisuuden kustantama yksityinen tutkimus.