Best Painters in the New York City. We paint and decorate your homes.

Close Icon
   
Contact Info     Call 24 Hours: 1.888.222.5847

Nettikiusaamisen ja trollien aikakausi

Sosiaalinen media on avannut maailman ja tuonut ihmisiä yhteen jo monien vuosien ajan. Vanhat tutut löytävät toisensa vuosien jälkeen ja uusia ystävyyssuhteita solmitaan nykyään virtuaalimaailmassakin. Ja koska netti jäljittelee reaalimaailmaa, on sinne eksynyt yksi jos toinenkin oikean maailman ongelma.

Kiusaaminen on kaikille tuttua koulumaailmasta, ja joskus myös työelämästä. Nettiin kiusaaminen löysi tiensä melkein heti sosiaalisten medioiden tultua suurelle yleisölle tutuksi. Jos kaikkea muuta voi tehdä keskustelupalstoilla, niin miksei myös kiusaamista ja pilkantekoa.

Internettrollit ovat sen sijaan uudempi keksintö. Tarkoituksenhakuisesti provosoivat henkilöt normaalissa kanssakäymisessä on joko yleensä sivuutettu tai ehkä joissain tilanteissa asetettu aloilleen muilla keinoin. Jos henkilön on tiedetty olevan provosoivaa tyyppiä, on ainakin tunnistettu kasvot ja nimi.

Trollit sosiaalisen median palstoilla sen sijaan ovat yleensä anonyymejä, tai ainakin jonkun feikkiprofiilin takana. Tahallisen kohun ja väittelyn lisäksi viime vuosina on epäilty ammattimaisempaa nettitrollausta, jonka taustalla on paljon normaalia kinastelua syvällisempiä tarkoitusperiä.

Suomessa nettikiusaaminen on vielä suhteellisen pientä, ja trollit on helppo huomata. Maailmalla on raportoitu nettikiusaajien uhrien itsemurhista, ja osa näistä surullisista jutuista on päätynyt oikeuteen asti. Kiusaajat ovat myös menettäneet työpaikkojaan, varsinkin jos kiusaaminen on mennyt rasistiseksi tai xenofobiseksi.

Kiusaaminen ei ole vitsi

Nettikiusaaminen on maailmalla vakava ongelma. Sosiaalisen median kautta tietyissä sovelluksissa, kuten Instagramissa, käyttäjällä voi olla tuhansia seuraajia, joista suurin osa ei ole henkilökohtaisia tuttuja. Erityyppiset kommentit kuuluvat joidenkin some-kanavien luonteeseen, mutta systemaattinen ja pitkäkestoinen kiusaaminen on valitettavasti tullut jäädäkseen.

Jopa kolme neljästä nuoresta tuntee tulleensa kiusatuksi netissä. Kynnys käyttää julmaa kieltä on matalampi kuin kasvotusten, ja netin kautta saattaa pahimmillaan saada vastaansa kymmeniä kiusaajia, joista osa ei välttämättä tunne kiusattua ollenkaan. Kansainvälisissä haastattelututkimuksissa on todettu, että noin 40 prosenttia kiusatuista saa oireita. Jotkut eivät pääse ahdistuksesta eroon koskaan, virtuaalinen kiusaaminen on aivan yhtä paha kuin se on normaalistikin.

Nettikiusaamisen muotoja on monia, mutta väärän informaation levittäminen on niistä yksi yleisin. Levitetään juoruja, että henkilö olisi persoonaltaan jotain muuta tai hänen muka tiedetään tehneen jotain. Ihmisen mustamaalaaminen saattaa saada rajujakin piirteitä, kuvankäsittelyohjelmien avulla voidaan kenet tahansa laittaa mihin tahansa tilanteeseen.

Kiusaamista ei tapahdu pelkästään lasten ja nuorten keskuudessa. Julkkikset ja ammatikseen sosiaalista mediaa muuten hyödyntävät henkilöt ovat aivan yhtä herkkiä nettikiusaamiselle. Usein kiusaajat ottavat asiakseen kommentoida esimerkiksi jonkun ulkonäköä, ja vaikka aikuiselle asian käsitteleminen on jo helpompaa kuin lapselle, se ei poista jatkuvan kiusaamisen jättämää jälkeä.

Trolli ei ole peikko

Vastoin yleistä luuloa, trolli netissä ei tarkoita peikkoa. Sana tulee englanninkielisestä verbistä trolling, joka tarkoittaa vetouistelua. Toinen Suomessa käytössä ollut sana on provo, mutta sen käyttö on jäänyt viime vuosina vähemmälle. Eli toisin sanoen trolli vetää netissä uistinta, ja katsoo kuinka moni jää saaliiksi.

Trollin tarkoituksena on provosoida ja aiheuttaa hämmennystä ja kinaa. Usein sosiaalisessa mediassa trollilla on feikkiprofiili tai useampikin, ja joillekin tämä käytäntö on melkeinpä harrastus. Keskustelujen tarkoituksellinen häiritseminen ja usein alkuperäisen aiheen varjoon saattaminen ovat yleisiä trollin huvin aiheita.

Normaalin trollin fiksu sosiaalisen median käyttäjä huomaa helposti. Viime vuosina on kuitenkin alettu puhua trollien vaikutuksesta informaatiosotaan. Tietyt, yleensä poliittiset, tahot ovat raportoidusti systemaattisesti palkanneet ammattimaisia trolleja tietyn asian eteenpäin viemiseksi. Kuuluisin näistä on kenties Venäjällä sijaitseva trollitehdas, jonka väitetään vain ajavan maan sisäistä propagandaa. Sinne on kuitenkin ilmoituksilla haettu myös englanninkielentaitoisia henkilöitä.

Trollaaminen yleisellä tasolla on vain häiritsevää, mutta ammattimainen trollaus on jo huolestuttava mielipiteidenmuokkausväline. Samaan tyyliin kuin kiusaamiseen tulisi puuttua hyvissä ajoin, myös nettitrollaamisen tunnistaminen alusta alkaen on osa hyvää medianlukutaitoa.