Best Painters in the New York City. We paint and decorate your homes.

Close Icon
   
Contact Info     Call 24 Hours: 1.888.222.5847

Sinun tietosi rahoittavat somen

Oletko koskaan miettinyt, miksi sosiaalisen median käyttö ei maksa mitään. Hyvin harvat asiat tässä maailmassa ovat ilmaisia, joten miksi palvelut, joita käyttävät miljoonat ihmiset ympäri maailmaa eivät halua sinun rahojasi? Vitonen vuodessa kertaa miljardi käyttäjää takaisi aika hyvän tuoton näin maallikon silmin ajateltuna.

Sosiaalinen media ja muut netin megayhtiöt pitävät sinun tietojasi arvokkaampina kuin muutamia vaivaisia pennosia. Ilmaiseen palveluun on helpompi rekisteröityä, kun luottokorttia ei tarvitse kaivaa esille profiilin tai tilin avaamiseksi. Mutta palveluun liittyäksesi sinun tulee antaa tietty määrä tietoja itsestäsi.

Mainostajat maksavat sinun some tilisi. Ilmaisen palvelun saadaksesi sinun tulee vain tottua jatkuvaan mainosten tulvaan. Ei kuulosta niin pahalta, eihän? Vähän niin kuin vertaisi normaalia mainosrahotteista televisiokanavaa Netflixiin, jos kärsivällisyys riittää mainoskatkoihin niin kuka nyt ilmaiselle ei sanoo.

Ja sitä paitsi somessahan on kaikenmaailman kivoja testejä, kuten vaikkapa missä maassa sinun kuuluisi asua. Mitä sitten, että yksi kysymyksistä haluaa tietää pidätkö enemmän McDonaldsista vai Burger Kingistä, ihan normaalia. Tai että vietätkö lomasi mieluummin rannalla vai kaupungissa.

Somessa seikkaillessaan saattaa antaa itsestään tietoja, joita ei tule ajatelleeksi. Omaa profiiliaan muokatessaan luonnollisesti paljastaa persoonallisia asioita, kuten mistä pitää tai mitä musiikkia kuuntelee. Yleensä ihmiset jo tiedostavat, että profiilin suojaaminen on tärkeää, ja vain kaveripiiriin kuuluvat käyttäjät pääsevät näkemään vaikkapa kuvia. Ja suurin osa käyttäjistä tietää, että evästeet ja profiiliin laitettu informaatio määrittää osan mainosvirrasta. Mutta entäs kun vahingossa painaa sitä hyväksyn nappia..

Facebook ja Cambridge Analytics

Vastoin joitakin tietoja, Facebook on aina kieltänyt myymästä käyttäjiensä tietoja kolmansille osapuolille. Sen sijaan vielä vuonna 2015 se hyväksyi kolmansien osapuolien pääsyn keräämään käyttäjätietoja, jos nämä niin halusivat. Appsi nimeltään “thisisyourdigitallife” tarjosi Facebookin käyttäjille persoonallisuustestin sillä ehdolla, että se pääsi kaikkiin käyttäjän tietoihin, mukaan lukien heidän Facebook ystävänsä.

Appsi ei saanut kovin kovaa kannatusta, vain 270 000 käyttäjää latasi sen. Mutta koska käyttäjä hyväksyi myös Facebook ystäviensä tietojen keräämisen, varsinainen tietojen keruu ulottui yli 50 miljoonaan Facebookin käyttäjään. Tämäkään ei vielä olisi aikaansaanut seurannutta kohua, mutta appsin kehittäjä professori Aleksandr Kogan päätti myydä keräämänsä käyttäjätiedot Cambridge Analytica yritykselle.

Cambridge Analytica oli yritys, joka erikoistui analysoimaan sosiaalisen median informaatiota. Se kohdisti markkinointikampanjoita tämän tiedon perusteella ja oli mukana konsultoimassa sekä Yhdysvaltojen presidentinvaaleja Trumpin puolella että Brexit kampanjaa. Vaikka nopeasti ajateltuna varsinkin poliittisen sanoman levittäminen sosiaalisessa mediassa ei muuta ihmisten mielipiteitä, yllättävän moni ei päätä äänestyskäyttäytymistään kuin viime tingassa.

Kun tietovuoto tuli julki, Facebook joutui armottoman kritiikin alle. Mark Zuckerberg joutui Yhdysvalloissa kongressin kuultavaksi. Yksityisyydensuoja laitettiin uusiksi ei pelkästään Facebookissa, vaan netissä yleensä. Cambridge Analytics ajautui konkurssiin. Ja jutun paljastaja Christopher Wylie väittää, että saatuja käyttäjätietoja ei ole koskaan tuhottu, vaan ne on mitä todennäköisimmin talletettu Venäjälle.

Netin käyttöäsi tarkkaillaan jatkuvasti

Jos Facebook paljastui suureksi yksityisten tietojen vuotajaksi, osaavat ne muutkin. Vasta kesällä 2018 Googlesta paljastui uutta tietoa, kun Digital Content Next osti Vanderbiltin Yliopistolta tutkimuksen Googlen tietojenkeruusta. Sen mukaan, jos älypuhelimessa on Android käyttöjärjestelmänä ja hakukoneena on Google, käyttäjän tietoja lähetetään keskusservereille jopa 14 kertaa tunnissa.

Googlen informaationkeruu ei perustu pelkästään hakukoneella tehtyihin asioihin, vaan tutkimus väitti, että myös Googlen sähköpostista kerätään käyttäjätietoja. Myös Hangouts, Kartat ja YouTuben käyttö rekisteröidään. Google on kieltänyt kaikki tutkimuksessa julki tulleet seikat, ja väittää yrityksen olevan vihamielinen sitä kohtaan.