Best Painters in the New York City. We paint and decorate your homes.

Close Icon
   
Contact Info     Call 24 Hours: 1.888.222.5847

Yksilökulttuuri ja sosiaalinen media

Somessa jokainen voi olla oma elämänsä sankari. Julkaistut kuvat ovat täydellisiä, tekstit napakoita ja suurilta osin plagioituja, ja levitetyt videot pelastetuista eläimistä tekevät käyttäjästä äiti Teresaan verrattavissa olevan hyväntekijän. Oma mielipide on se ainoa oikea, ja sitä puolustetaan raivokkaasti julkaisemalla sitä puoltavia uutisia ja artikkeleita.

Eriävät mielipiteet tuomitaan vääriksi ja asioista, jotka eivät ole henkilökohtaisia, loukkaannutaan verisesti. Nopeasti hyvinkin henkilökohtaisiksi menevät väittelyt eivät katso ikää, sosiaalista taustaa tai kulttuurieroja. Asioista ei enää keskustella sillä tasolla kuin tehtäisiin, jos toinen kohdattaisiin henkilökohtaisesti.

Retoriikan tutkija Markus Neuvosen mukaan sosiaalinen media luo illuusion, että yksilön mielipiteellä olisi suurempikin merkitys. Tunteet ohjaavat käyttäytymistä, ja joskus väittelyn tuoksinassa saattaa jopa alkaa puolustamaan itselleen älyttömiä mielipiteitä. Some antaa vääristyneen kuvan omasta merkityksestään, ja loukkaantuminen koetaan oikeutetuksi.

Minäkeskeisyys ja some etiketti

Sosiaalinen media on loistava alusta jakaa tietoa, ilmaista mielipiteitään ja pitää hauskaa siinä samalla. Ystävien kanssa netissä seurustelu ja viestien vaihto on jo suurilta osin korvannut jopa sähköpostien lähettämisen. Suljetussa yhteisössä, kuten vaikkapa suojatulla omalla Facebook sivulla, voi asioista keskustella ja väitelläkin hyvässä hengessä.

Ongelmia alkaa ilmenemään, kun somen käyttäjä on kaikille avoimella alustalla. Keskustelu, joka tuttujen kesken voi olla kiivastakin, mutta hyvässä hengessä, saattaa muuttua agressiiviseksi väittelyksi alta aikayksikön. Tutuista tietää, milloin he sanovat jotain kieli poskessa, mutta tuntemattomista ihmisistä ei voi sosiaalisessa mediassa lukea heidän elekieltään, äänenpainoaan tai kasvojen ilmeitä. Väärinkäsityksiä tapahtuu usein.

Koska sosiaalinen media on suhteellisen tuore ilmiö, tutkimustuloksia, kuinka se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen on vielä niukasti. On kuitenkin huomattu, että vihapuheiden määrä netissä on lisääntynyt tultaessa 2010-luvun loppupuolelle, ja osasyynä on ollut lisääntynyt terrorismi Euroopassa. Asioihin tartutaan helpommin, ja oma mielipide halutaan ilmaista, koska jo mainittu valheellinen yksilön korottaminen antaa harhaluulon, että sillä olisi jotain merkitystä.

Asioista myös loukkaannutaan helpommin, ja henkilökohtaisella tasolla. Älykkäätkin ihmiset menevät mukaan some-väittelyihin, mutta on hyvä tietää, milloin kannattaa lopettaa. Mielenkiintoista on, että vaikka sosiaalinen media antaa loistavan mahdollisuuden faktojen tarkastukseen samanaikaisesti, ja aikaa miettiä vastauksiaan huomattavan pitkään normaaliin väittelyyn verrattuna, usein ihmiset kokevat, että oma kanta pitää ilmaista välittömästi, ja toisen esittämiin mielipiteisiin ja faktoihin ei jakseta paneutua.

Ihmiset myöskin käyttävät kieltä nettiväittelyissä, jota he eivät välttämättä koskaan käyttäisi normaalissa kasvokkain tapahtuvassa kanssakäymisessä. Hyvinkin sivistyneestä henkilöstä saattaa paljastua pimeämpi puoli, koska anonyymisti julkaistut viestit mielletään jollakin tasolla persoonattomiksi, ja luullaan että henkilön maine ei kärsi niistä.

Ikä tekee tehtävänsä

Nuoret, jotka ovat eläneet koko elämänsä sosiaalisen media ympäröimänä, osaavat yleensä käyttäytyä netissä paremmin kuin vanhemmat ikäluokat. Heille on jo koulussa opetettu netikettiä, ja nuoret myöskin tiedostavat tarpeettoman nettiväittelyn tuloksettomuuden.

Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat sen sijaan tuntuvat tarvitsevan enemmän apua sosiaalisen median käytössä. Informaatiotulva saattaa vaikuttaa uuvuttavalta, ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja artikkeleita tai tutkimuksia uskotaan selvittämättä niiden taustoja. Asioihin tartutaan kärkkäästi, koska minäkeskeisyys on myös vanhempien ikäluokkien kirous.

Kun nuoret ovat melkeinpä koko ajan kytköksissä virtuaalitodellisuuteen, vanhemmat ikäluokat yleensä kirjautuvat sosiaalisen median tileilleen harvemmin. Sen sijaan, että esimerkiksi keskusteluketjuja luettaisiin alusta ja nähtäisiin mitä aiheita ja asioita on jo käsitelty, tunne siitä, että oma mielipide on saatava julki mahdollisimman nopeasti on yleinen. Kärsivällisyys, jota harrastetaan vaikkapa omassa ammatissa tai ystävien kesken häviää, koska on hienoa katsoa kuinka moni ihminen kommentoi omaa tekstiä. Tunne omasta tärkeydestä voi olla huumaavaa.